Syksyllä 2019 julkaisemamme tutkimus yritysten jatkajista tarjosi hyviä ja vähemmän hyviä uutisia. Samalla kun tutkimuksen tulokset osoittivat, että yritysten jatkajat ovat kokeneita yrittäjiä, näytti siltä, että heidän kiinnostuksensa liiketoiminnan uudistamiseen ei ole kovin korkealla. Yksi keskeisimmistä havainnoista tutkimuksessamme oli, että yritysten jatkajat korostavat hankittavien yritysten kannattavuustavoitteita merkittävästi enemmän kuin kasvuun tai kansainvälistymiseen liittyviä tavoitteita. Voiko olla niin, että omistajanvaihdoksen rahoitus asettaa yrittäjät pakkorakoon – että tiukka rahoitus vie liiketoiminnan kehittämiseltä pelivaran? Kyse voi tietenkin olla myös siitä, että kannattavuus on yrityksen kivijalka, joka pitää saada ensin kuntoon, ennen kuin voidaan lähteä tekemään uusia asioita.
Vaikka tulos onkin hiukan huolestuttava, emme ole valmiita heittämään pyyhettä kehään. Tulostemme perusteella näyttää siltä, että lähes kaikki jatkajat ovat aikeissa toimia ostamiensa yritysten operatiivisessa johdossa. Tämä ei sinällään ole yllätys – etenkin pk-kokoluokan yrityksissä ja perheyrityksissä omistajilla on usein rooli myös yrityksen operatiivisessa toiminnassa. Joka toinen jatkaja aikoo toimia yrityksensä hallituksen puheenjohtajana, ja lähes yhtä moni aikoo olla yrityksensä toimitusjohtaja. Tämä lupaa hyvää sillä läsnäololla yrityksessä omistajuudesta tulee aktiivista toimintaa.
Aktiivinen omistaja on kiinnostunut omistuksensa kohteesta, on halukas sekä ottamaan osaa yrityksen kehittämiseen että panostamaan aikaansa ja resurssejaan yrityksen kehittämiseen. Osaava omistaja voi toimia aktiivisesti omistuksen kohteen hyväksi tai omien omistamista koskevien tavoitteidensa edistämiseksi. Jatkajilla on tähän tutkimusaineistomme perusteella hyvät mahdollisuudet, sillä valtaosa jatkajista on aiemmin omistanut vähintään yhtä yritystä ja joka toinen on ostanut vähintään yhden yrityksen. On siis todennäköistä, että heille on kertynyt hyvä määrä omistajaosaamista.
Liiketoiminnan osalta aktiivinen omistaja voi esimerkiksi luoda konkreettisia tavoitteita omistettavalle yritykselle tai pyrkiä vaikuttamaan yrityksen arvon nousuun. Omistajien vaikutusmahdollisuudet konkretisoituvat esimerkiksi yrityksen tarkoituksen ja arvojen pohtimisen, tavoitteiden ja strategian määrittämiseen osallistumisen, pääomituksen, johdon ja hallituksen valinnan kautta. Jo aiemmin Omistajanvaihdosbarometreista on käynyt ilmi, että nyt tarjolle tulevista yrityksistä noin 75% on luopuvien yrittäjien itse perustamia. Jatkajien profiilin perusteella näiden yritysten uusiksi omistajiksi on tulossa yrittäjiä, joista 85% on omistanut jo ennestään yhden tai useampia yrityksiä, ja joista 50% on jo aiemmin ostanut yhden tai useampia yrityksiä. Tältä osin on mahdollista, että jatkajat ovat yrityskauppojen, omistusjärjestelyjen ja yritysten arvon kasvattamisen suhteen entistäkin ammattimaisempia ja toivottavasti myös taitavampia.
Timo Pihkala
Yrittäjyyden professori
LUT-yliopisto
Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.
Vaikka tulos onkin hiukan huolestuttava, emme ole valmiita heittämään pyyhettä kehään. Tulostemme perusteella näyttää siltä, että lähes kaikki jatkajat ovat aikeissa toimia ostamiensa yritysten operatiivisessa johdossa. Tämä ei sinällään ole yllätys – etenkin pk-kokoluokan yrityksissä ja perheyrityksissä omistajilla on usein rooli myös yrityksen operatiivisessa toiminnassa. Joka toinen jatkaja aikoo toimia yrityksensä hallituksen puheenjohtajana, ja lähes yhtä moni aikoo olla yrityksensä toimitusjohtaja. Tämä lupaa hyvää sillä läsnäololla yrityksessä omistajuudesta tulee aktiivista toimintaa.
Aktiivinen omistaja on kiinnostunut omistuksensa kohteesta, on halukas sekä ottamaan osaa yrityksen kehittämiseen että panostamaan aikaansa ja resurssejaan yrityksen kehittämiseen. Osaava omistaja voi toimia aktiivisesti omistuksen kohteen hyväksi tai omien omistamista koskevien tavoitteidensa edistämiseksi. Jatkajilla on tähän tutkimusaineistomme perusteella hyvät mahdollisuudet, sillä valtaosa jatkajista on aiemmin omistanut vähintään yhtä yritystä ja joka toinen on ostanut vähintään yhden yrityksen. On siis todennäköistä, että heille on kertynyt hyvä määrä omistajaosaamista.
Liiketoiminnan osalta aktiivinen omistaja voi esimerkiksi luoda konkreettisia tavoitteita omistettavalle yritykselle tai pyrkiä vaikuttamaan yrityksen arvon nousuun. Omistajien vaikutusmahdollisuudet konkretisoituvat esimerkiksi yrityksen tarkoituksen ja arvojen pohtimisen, tavoitteiden ja strategian määrittämiseen osallistumisen, pääomituksen, johdon ja hallituksen valinnan kautta. Jo aiemmin Omistajanvaihdosbarometreista on käynyt ilmi, että nyt tarjolle tulevista yrityksistä noin 75% on luopuvien yrittäjien itse perustamia. Jatkajien profiilin perusteella näiden yritysten uusiksi omistajiksi on tulossa yrittäjiä, joista 85% on omistanut jo ennestään yhden tai useampia yrityksiä, ja joista 50% on jo aiemmin ostanut yhden tai useampia yrityksiä. Tältä osin on mahdollista, että jatkajat ovat yrityskauppojen, omistusjärjestelyjen ja yritysten arvon kasvattamisen suhteen entistäkin ammattimaisempia ja toivottavasti myös taitavampia.
Timo Pihkala
Yrittäjyyden professori
LUT-yliopisto
Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.
