Hallitusohjelman mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu yrittäjyysstrategiaa, joka ottaa huomioon eri kokoiset yritykset sekä nuoret kasvuyritykset. Yrittäjyysstrategialuonnoksessa keskeisimpänä tavoitteena on tunnistaa pidemmän aikavälin painopisteet, joilla tuetaan elinkeinorakenteen monipuolistumista ja kannustetaan pk-yrityksiä uudistumaan ja tavoittelemaan kestävää kasvua.
Yrittäjyysstrategian ensimmäinen versio oli lausuntokierroksella juuri ennen kuin koronapandemian vaikutukset alkoivat vaikuttaa talouteemme. Yrittäjyyden tilannekuva on muuttunut voimakkaasti viimeisen 18 kuukauden aikana ja tilannekuvan muutos on huomioitu myöhemmin julkaistavassa yrittäjyysstrategiassa sekä strategian toiminnallistamiseksi laaditussa tiekartassa.
Yrittäjyyspolitiikassa tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että toimintaympäristö tukee ja kannustaa kaikenlaisia pk-yrityksiä uudistumaan ja saa aikaiseksi uutta yrittäjyyttä. Talouden murroskohta, jota nyt elämme, edellyttää uudistumista laajalta joukolta yrityksiä.
Yrittäjyyden toimintaympäristö on Suomessa pääasiassa kunnossa, mutta yrittäjyysstrategian tilannekuvan mukaan tulee kiinnittää huomiota erityisesti pidemmän aikavälin kasvun esteisiin, kuten osaavan työvoiman saatavuuteen sekä investointien ja tuottavuuden matalaan tasoon. Nämä haasteet voivat muodostua myös kasvun esteiksi koronakriisistä toipumisen jälkeen.
Investointien määrät ovat lisääntymässä, mutta Suomi on vielä kaukana tavoitteistaan, jotka liittyvät investointitason ja erityisesti TKI-investointien tason nostamiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että osaaminen ja investoinnit näkyvät yritysten tuottavuuden kasvuna tai kilpailukyvyn lisääntymisenä viiveellä. Tuottavuuden kasvattaminen edellyttää investointien osalta pitkäjänteistä ja ennakoitavaa toimintaympäristöä, jossa huomioidaan myös muissa maissa tapahtuva kehitys. Tärkeä tavoite on myös saada kaikenlaiset yritykset kehittämään ja investoimaan. Toinen pidemmän aikavälin haasteista, osaavan työvoiman saatavuus, on muodostumassa yhä merkittävämmäksi haasteeksi yritysten kasvulle ja uudistumiselle. Osaava työvoima on myös tärkeä investointien ja kehittämisen kannalta, sillä ne edellyttävät osaavia työntekijöitä.
Omistajanvaihdokset tulee nähdä myös keinona uudistua ja onkin tärkeää, että yrittäjyyspolitiikassa kiinnitetään huomiota omistajanvaihdosten onnistumisiin. Onnistuneilla omistajavaihdoksilla voidaan säilyttää työpaikkoja, mutta vaihdokset voivat olla yhä enenevissä määrin keino kasvaa kestävästi ja uudistua. Esimerkiksi Finnveran mukaan noin 30 prosenttia omistajanvaihdoksen tehneistä yrityksistä muuttuu kasvuyrityksiksi. Omistajanvaihdos voi olla muutoskohta, jolla vakiintunut liiketoiminta saadaan uuteen kasvuun, kun liiketoiminta määrittyy uudelleen uuden omistajan toimesta. Yrittäjäkentän uudistumisessa tulee myös huomioida, että nuorilla yrittäjillä on tärkeä rooli. Katseet tulisikin kohdistaa myös nuoriin ja heidän tietoisuutensa lisäämiseen omistajanvaihdosten mahdollisuuksista. Varsinkin maaseudulla on nuorille työpaikkoja vähemmän ja usein toimeentulo mahdollistuu yrittäjyyden kautta.
Talouden kokonaiskehityksen kannalta olisi myös tärkeää, että yrityksillä olisi ylipäätään kehitysvaiheelleen ”oikeanlaiset” omistajat. Esimerkiksi alkuvaiheen startup-yrittäjät eivät välttämättä ole parhaita vetäjiä siinä vaiheessa, kun toimintaa skaalataan laajemmaksi liiketoiminnaksi tai kansainvälistytään. Jatkossa tulisikin kiinnittää enemmän huomioita myös siihen, että kasvukykyisissä yrityksissä on yrityksen tilanteen kannalta osaavin johto ja avainhenkilöt.
Jaana Lappi
neuvotteleva virkamies, työ- ja elinkeinoministeriö
Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.
