Suomalainen yrityskenttä – erityisesti sen pk-sektori – on ollut vuosien ajan varsin vakaa. Yritysten määrä on kasvanut varsin tasaisesti ja yrityskannasta noin 99% on mikro- tai pk-yrityksiä. Noin 75-80 prosenttia yrityksistämme on mikrokokoisia palveluyrityksiä. Ne toimivat paikallisesti, ovat lähempänä ammatinharjoittamista kuin kasvuun pyrkivää liikkeenjohtamista, ja niiden kehittämistä leimaa resurssien niukkuus ja osaamisvaje. Pk-kentän uusiutuminen on ollut yhtä lailla vakaata menoa. Suomessa uusia yrityksiä syntyy vuositasolla varsin tasaisesti noin 10% yrityspopulaatiosta.
Vakaus näkyy myös pk-yritysten roolissa yhteiskunnassa. Pk-sektori on jo pitkään vastannut koko työpaikkojen nettolisäyksestä. Vaikka nyt meneillään oleva kriisi varmasti vaikuttaa pk-yritysten kasvu- ja toimintaedellytyksiin, työllistämiseen liittyvä trendi tuskin on muuttumassa. Tämä ei välttämättä johdu siitä, että pk-yritykset olisivat hyviä työllistämään vaan ehkä pikemmin siitä, että suuryritykset ja julkinen sektori ovat siinä vielä huonompia.
Keskeinen ongelma ei ole yritysten määrässä vaan yritysten laadussa. Merkittävä määrä yrityksistä on perustettu ammatinharjoittamiseen. Pääosin tämän vuoksi näiden yritysten taustalla ei ole kasvutavoitteita. Näiden yritysten kääntäminen kasvuun on lähes mahdotonta, ainakin ilman ulkoista muutostekijää. Se ulkoinen muutostekijä voisi parhaassa tapauksessa olla omistajanvaihdos, jonka myötä yritykseen tulee uusia tavoitteita, pääomaa, osaamista ja ideoita.
Omistajanvaihdoksiin liittyy paljon odotuksia johtuen juuri kasvun ja kehittämisen tarpeista. Onko niin, että pk-yritysten omistajanvaihdoksetkin ovat vakiintuneet tiettyihin malleihin ja tietylle tasolle? Miten voitaisiin varmistaa, että omistajanvaihdos olisi yrityksille positiivinen kriisi? Mikä olisi omistajanvaihdosten normaali tahti Suomessa? Miltä näyttävät tyypilliset omistajanvaihdokseen tulevat yritykset? Keitä ovat tyypilliset yritysten jatkajat? Miten omistajanvaihdoksia voitaisiin tukea niin, että yritysten uudistuminen olisi houkuttelevaa? Mahtaako olla, että omistajanvaihdoksiin liittyvästä kehittämispotentiaalista jää vielä osa käyttämättä? Omistajanvaihdoksiin keskittyvällä tutkimuksella on vielä paljon tehtävää.
Timo Pihkala
Professori, LUT-yliopisto
Vakaus näkyy myös pk-yritysten roolissa yhteiskunnassa. Pk-sektori on jo pitkään vastannut koko työpaikkojen nettolisäyksestä. Vaikka nyt meneillään oleva kriisi varmasti vaikuttaa pk-yritysten kasvu- ja toimintaedellytyksiin, työllistämiseen liittyvä trendi tuskin on muuttumassa. Tämä ei välttämättä johdu siitä, että pk-yritykset olisivat hyviä työllistämään vaan ehkä pikemmin siitä, että suuryritykset ja julkinen sektori ovat siinä vielä huonompia.
Keskeinen ongelma ei ole yritysten määrässä vaan yritysten laadussa. Merkittävä määrä yrityksistä on perustettu ammatinharjoittamiseen. Pääosin tämän vuoksi näiden yritysten taustalla ei ole kasvutavoitteita. Näiden yritysten kääntäminen kasvuun on lähes mahdotonta, ainakin ilman ulkoista muutostekijää. Se ulkoinen muutostekijä voisi parhaassa tapauksessa olla omistajanvaihdos, jonka myötä yritykseen tulee uusia tavoitteita, pääomaa, osaamista ja ideoita.
Omistajanvaihdoksiin liittyy paljon odotuksia johtuen juuri kasvun ja kehittämisen tarpeista. Onko niin, että pk-yritysten omistajanvaihdoksetkin ovat vakiintuneet tiettyihin malleihin ja tietylle tasolle? Miten voitaisiin varmistaa, että omistajanvaihdos olisi yrityksille positiivinen kriisi? Mikä olisi omistajanvaihdosten normaali tahti Suomessa? Miltä näyttävät tyypilliset omistajanvaihdokseen tulevat yritykset? Keitä ovat tyypilliset yritysten jatkajat? Miten omistajanvaihdoksia voitaisiin tukea niin, että yritysten uudistuminen olisi houkuttelevaa? Mahtaako olla, että omistajanvaihdoksiin liittyvästä kehittämispotentiaalista jää vielä osa käyttämättä? Omistajanvaihdoksiin keskittyvällä tutkimuksella on vielä paljon tehtävää.
Timo Pihkala
Professori, LUT-yliopisto
Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.
