Monen pienen paikkakunnan työllisyys ja yritystoiminta voi olla vain muutaman pitkän linjan pk-yrityksen varassa. Samaan aikaan kyselyt kertovat, että jopa neljännes maaseudun työnantajayrityksistä on omistajanvaihdoksen edessä. On kaikkien etu, että ne saataisiin siirrettyä uusiin käsiin joko yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen kautta, kirjoittaa Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Jari Huovinen.
EK:n arvion mukaan omistajanvaihdos on ajankohtainen noin 13 500:lle työnantajayritykselle. Määrä on 1 500 yritystä pienempi kuin ennen koronakriisiä. Kehityssuuntaa voisi tervehtiä ilolla, mikäli määrän vähentyminen johtuisi pääosin toteutuneitten omistajanvaihdosten lisääntymisestä. Valitettavasti kehitys on kuitenkin enemmän seurausta siitä, että osa aikaisemmin omistajavaihdostilanteessa olevista yrityksistä on koronan myötä joutunut lopettamaan toimintansa tai ainakin ottamaan aikalisän omistajanvaihdosaikeissaan. Onneksi Finnveran tuoreimpien tilastojen mukaan tämä aikalisä olisi kuitenkin nyt purkaantumassa ja omistajanvaihdosten rahoitus ylsi alkuvuonna korkeimmalle tasolleen viiteen vuoteen.
Omistajanvaihdoksissa onnistuminen on kohtalonkysymys varsinkin monille asukas- ja yritysmäärältään pienemmille paikkakunnille. EK:n yrityskyselyjen perusteella jopa neljännes maaseudun työnantajayrityksistä suunnittelee tai parhaillaan toteuttaa omistajanvaihdosta. Maaseudulla perheyrittäjyyttä esiintyy paljon ja perheyritysten sukupolvenvaihdokset ovat sen vuoksi yliedustettuina kaikista omistajanvaihdoksista.
Maaseudulla tapahtuu kuitenkin myös yrityskauppoja ja jopa kolmanneksella maaseudun työnantajayrittäjistä on kokemusta ainakin yhdestä yritysostosta. Monet maaseudun perheyrittäjät laajentavat siis toimintaansa rinnakkaisille tai uusille toimialoille sekä ympäryskuntiin ja kaupunkeihin. Tällainen monialaisuus ja monipaikkaisuus vahvistaa usein myös alkuperäisen perheyrityksen toimintamahdollisuuksia.
Maaseudun yritystoimintaa ja omistajanvaihdoksia jarruttavat usein monet tekijät kuten väestön vähentyminen ja kysynnän puute tai osaajien ja sopivien jatkajien puuttuminen. EK:n helmikuussa julkistaman Kuntaranking-tutkimuksen mukaan maaseudun yritykset antavat kuitenkin kuntapäättäjille paremman arvosanan kuin kaupungeissa. Lisäksi monilla pienemmillä seuduilla yritykset arvostavat sijaintiaan hieman aikaisempaa enemmän. Esimerkiksi maaseudulla yritykset ovat sijaintinsa ansiosta saattaneet olla paremmin suojassa koronalta ja pystyneet jatkamaan toimintaansa pienemmin vaurioin kuin yritykset suuremmissa kaupungeissa.
Nähtäväksi jää, miten korona lopulta vaikuttaa maaseudun houkuttelevuuteen tai omistajanvaihdosten toteutumiseen pienemmillä paikkakunnilla. Tilanne ei missään nimessä ole toivoton – maaseudulla on tunnettujen haasteiden lisäksi paljon myös vetovoimatekijöitä ja mahdollisuuksia!
Jari Huovinen
Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtaja
Yrittäjyys-ryhmän vetäjä Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK)
EK:n arvion mukaan omistajanvaihdos on ajankohtainen noin 13 500:lle työnantajayritykselle. Määrä on 1 500 yritystä pienempi kuin ennen koronakriisiä. Kehityssuuntaa voisi tervehtiä ilolla, mikäli määrän vähentyminen johtuisi pääosin toteutuneitten omistajanvaihdosten lisääntymisestä. Valitettavasti kehitys on kuitenkin enemmän seurausta siitä, että osa aikaisemmin omistajavaihdostilanteessa olevista yrityksistä on koronan myötä joutunut lopettamaan toimintansa tai ainakin ottamaan aikalisän omistajanvaihdosaikeissaan. Onneksi Finnveran tuoreimpien tilastojen mukaan tämä aikalisä olisi kuitenkin nyt purkaantumassa ja omistajanvaihdosten rahoitus ylsi alkuvuonna korkeimmalle tasolleen viiteen vuoteen.
Omistajanvaihdoksissa onnistuminen on kohtalonkysymys varsinkin monille asukas- ja yritysmäärältään pienemmille paikkakunnille. EK:n yrityskyselyjen perusteella jopa neljännes maaseudun työnantajayrityksistä suunnittelee tai parhaillaan toteuttaa omistajanvaihdosta. Maaseudulla perheyrittäjyyttä esiintyy paljon ja perheyritysten sukupolvenvaihdokset ovat sen vuoksi yliedustettuina kaikista omistajanvaihdoksista.
Maaseudulla tapahtuu kuitenkin myös yrityskauppoja ja jopa kolmanneksella maaseudun työnantajayrittäjistä on kokemusta ainakin yhdestä yritysostosta. Monet maaseudun perheyrittäjät laajentavat siis toimintaansa rinnakkaisille tai uusille toimialoille sekä ympäryskuntiin ja kaupunkeihin. Tällainen monialaisuus ja monipaikkaisuus vahvistaa usein myös alkuperäisen perheyrityksen toimintamahdollisuuksia.
Maaseudun yritystoimintaa ja omistajanvaihdoksia jarruttavat usein monet tekijät kuten väestön vähentyminen ja kysynnän puute tai osaajien ja sopivien jatkajien puuttuminen. EK:n helmikuussa julkistaman Kuntaranking-tutkimuksen mukaan maaseudun yritykset antavat kuitenkin kuntapäättäjille paremman arvosanan kuin kaupungeissa. Lisäksi monilla pienemmillä seuduilla yritykset arvostavat sijaintiaan hieman aikaisempaa enemmän. Esimerkiksi maaseudulla yritykset ovat sijaintinsa ansiosta saattaneet olla paremmin suojassa koronalta ja pystyneet jatkamaan toimintaansa pienemmin vaurioin kuin yritykset suuremmissa kaupungeissa.
Nähtäväksi jää, miten korona lopulta vaikuttaa maaseudun houkuttelevuuteen tai omistajanvaihdosten toteutumiseen pienemmillä paikkakunnilla. Tilanne ei missään nimessä ole toivoton – maaseudulla on tunnettujen haasteiden lisäksi paljon myös vetovoimatekijöitä ja mahdollisuuksia!
Jari Huovinen
Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtaja
Yrittäjyys-ryhmän vetäjä Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK)
Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.
