Takaisin

Oma pääoma - haasteesta mahdollisuudeksi


Oman pääoman ehtoisen rahoituksen ja vakuuksien vaateet nousevat vuodesta toiseen Pk-yritysbarometrin mittaristolla Top3-joukkoon silloin, kun yritys avaa syitä rahoituksen hakemattomuudelle tai sille, ettei rahoitus lopulta järjesty. Omistajanvaihdokset nojaavat usein vahvasti ulkopuoliseen rahoitukseen, sillä harva toimija, pääomasijoittajia lukuun ottamatta, kykenee rahoittamaan yrityskaupan omilla säästöillään. Tästä syystä oman pääoman ehtoinen rahoitus ja vakuusvaateet voivat olla myös omistajanvaihdoksen rahoituksen pullonkaulana. Omistajanvaihdosta varten yhtiö tai kokonaisuus ottaa usein lainaa, ja rahoittajalta poistuvat käytöstä esimerkiksi myyjän vakuudet. Omaa pääomaa tarvitaan, ja sen rooli korostuu, jos takaisinmaksuaika lainarahoitukselle muodostuu muutoin pitkäksi tai kokonaisuuden omavaraisuusaste laskee sille tasolle, että yhtiön yrityskaupan jälkeisessä jatkorahoituksessa voi olla haasteita.

Se, millainen vaatimus omarahoitukselle asetetaan, riippuu myös usein ostajasta. Jos ostettavan yhtiön liiketoiminta ei kykene maksamaan kauppainvestointia takaisin kohtuullisessa ajassa, täytyy ostajan kantaa tämä riski jotenkin toisin – esimerkiksi muista liiketoimista tulevilla tuloilla. Tämä asetelma suosii sellaista tahoa, joka tämän riskin kykenee kantamaan. Nyrkkisääntönä pk-yritysten kaupoissa on kauppahinnan maksua varten otetun lainan takaisinmaksu, jonka tulisi syntyä ostettavan yhtiön kassavirroista ja tapahtua kohtuullisen ajan kuluessa. Yrityksen henkilöostaja, joka saa toimeentulonsa ja takaisinmaksukykynsä vain ostettavasta yhtiöstä, joutuu toisinaan pohtimaan oman pääoman ehtoisen rahoituksen järjestymistä.

Oman pääoman ehtoinen rahoitus on rahoitusta, joka yhtiön rahoitusasetelman mukaisesti kärsivällisesti odottaisi takaisinmaksua siihen, että pankista tai muulta rahoittajalta otettu vieraan pääoman ehtoinen rahoitus tulee takaisin maksetuksi. Tällaista rahaa voivat kauppaan tuoda ostajan lisäksi pääomasijoittaja, myyjä tai esimerkiksi junioriehtoista rahoitusta tarjoavat tahot kuten vakuutusyhtiöt ja Finnvera. Usein omaa pääomaa pyritään hankkimaan ilman ulkopuolisia tahoja, jotta rahoituksen kustannus ei kasvaisi – haluaahan pääomasijoittaja sijoitukselleen vastineeksi osuuden ja pääomalainoittaja koron. Koska oman pääoman rahoittaja kantaa rahoitusnäkökulmasta suuremman riskin kuin vieraan pääoman rahoittaja, on kustannus sitä korkeampi, mitä lähempänä aitoa omaa pääomaa ollaan.

Omistajanvaihdoksissa myyjän osallistuminen rahoitukseen on yrityskauppojen asiantuntijoiden mukaan erittäin yleistä. Ostajalle myyjän rahallinen sitoutuminen on indikaatio siitä, että myyjä on sitoutunut osaltaan haltuunoton onnistumiseen. Myös vaiheittainen kauppa voi olla ratkaisu rahoitustarpeen pienentämiseksi.

Ostajalla on väliä, ja yksikään kauppa ei ole samasta muotista jonkun toisen kanssa. Näin on myös rahoitusratkaisun suhteen. Finnveran kasvulaina on suuremmissa yritysjärjestelyissä rahoitustuote, joka pienentää ostajan oman pääoman ehtoisen rahoituksen vaadetta. Pankin näkökulmasta Finnveran kasvulaina voidaan laskea omaan pääomaan rinnastettavaksi, sillä sen takaisinmaksu tapahtuu usein vasta pankkilainan jälkeen. Myös erilaiset etukäteisjärjestelyt ja vaihtoehtoiset keinot voivat vähentää tarvittavan rahoituksen ja siten myös oman pääoman ehtoisen rahoituksen vaadetta. Käytä suunnitteluun asiantuntijaa ja ole ajoissa yhteydessä rahoittajiin: hyvälle hankkeelle rahoitus järjestyy.
 
Elisa Sipponen
Kirjoittaja on Finnveran Etelä-Suomen aluepäällikkö, joka on erikoistunut omistajanvaihdosten rahoitukseen.

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.