Koronakriisi on ollut monella tapaa tuhoisa, mutta jotain hyvääkin se on tuonut: omistajanvaihdokset ovat edenneet jopa yllättävän vilkkaasti. Valitettavasti omistajanvaihdosten padon murentuminen tapahtunee kuitenkin osittain ei-toivotulla tavalla. Vaikeimmassa asemassa ovat yrittäjät, jotka jo ennen pandemiaa kamppailivat taloudellisten haasteiden kanssa ja etsivät sopivaa jatkajaa yritykselleen. On melko selvää, että osa näistä yrityksistä joutuu nyt lopettamaan toimintansa, vaikka niillä olisi uusien omistajien ohjauksessa voinut olla hyvätkin selviytymisen ja kasvun edellytykset. Syntynyt tilanne alleviivaa sitä, kuinka tärkeää olisi huolehtia yrityksen suorituskyvystä – myös silloin, kun luopuminen häämöttää jo horisontissa.
Koronakriisillä on omat vaikutuksensa myös yritysten potentiaalisiin jatkajiin. Yrittäjyysintentiot ovat yleensä vahvimpia yrittäjäperheiden lapsilla, mutta pahimmillaan kriisi voi heikentää myös heidän aikomuksiaan. Käytännössä yrittäjävanhempien poikkeusoloissa kohtaamat vaikeudet ja yrittäjyyden ”nurjan” puolen omakohtainen havaitseminen saattavat siis joissain tapauksissa nostaa heidän yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Tällaisesta käänteisestä kehityksestä saatiin kokemuksia erityisesti 1990-luvun laman jälkeen ja jossain määrin myös finanssikriisin jälkimainingeissa.
Synkistelyyn ei silti kannata vaipua. Omistajanvaihdosrintamalta kuuluu myös positiivista viestiä, sillä kriisi on kannustanut monia yrittäjiä aikaistamaan sukupolvenvaihdosprosessejaan. Lisäksi poikkeustilanne on avannut ikkunan myös esimerkiksi digitalisaatioon vahvasti nojaavalle kasvuyrittäjyydelle ja vauhdittanut yritysten uudistumista. EK:n kyselyjen perusteella jopa kolmannes yrityksistä on kehittänyt uusia tuotteita tai palveluja koronan aikana.
Yrittäjyyden kokonaiskuvan näkökulmasta keskeistä on luottamuksen vahvistaminen. Viime viikolla julkaistut EK:n tutkimustulokset osoittavat, että epäluottamusta maan hallitusta kohtaan esiintyy yrittäjäkentässä melko laajasti. Toisaalta Marinin hallitus ei saa yrittäjiltä myöskään täystyrmäystä ja sillä on avaimet omissa käsissään. Johdonmukaisilla, toimintaympäristön ennustettavuutta ja vakautta lisäävillä toimenpiteillä se voi vahvistaa yrittäjien luottamusta nopeastikin. Tämä olisi tärkeää, jotta yrittäjät uskaltavat jatkossakin investoida ja työllistää Suomessa – ja potentiaaliset jatkajat tarttua avautuviin yrittäjyysmahdollisuuksiin.
Jari Huovinen
Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtaja
Yrittäjyys-ryhmän vetäjä Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK)
Koronakriisillä on omat vaikutuksensa myös yritysten potentiaalisiin jatkajiin. Yrittäjyysintentiot ovat yleensä vahvimpia yrittäjäperheiden lapsilla, mutta pahimmillaan kriisi voi heikentää myös heidän aikomuksiaan. Käytännössä yrittäjävanhempien poikkeusoloissa kohtaamat vaikeudet ja yrittäjyyden ”nurjan” puolen omakohtainen havaitseminen saattavat siis joissain tapauksissa nostaa heidän yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Tällaisesta käänteisestä kehityksestä saatiin kokemuksia erityisesti 1990-luvun laman jälkeen ja jossain määrin myös finanssikriisin jälkimainingeissa.
Synkistelyyn ei silti kannata vaipua. Omistajanvaihdosrintamalta kuuluu myös positiivista viestiä, sillä kriisi on kannustanut monia yrittäjiä aikaistamaan sukupolvenvaihdosprosessejaan. Lisäksi poikkeustilanne on avannut ikkunan myös esimerkiksi digitalisaatioon vahvasti nojaavalle kasvuyrittäjyydelle ja vauhdittanut yritysten uudistumista. EK:n kyselyjen perusteella jopa kolmannes yrityksistä on kehittänyt uusia tuotteita tai palveluja koronan aikana.
Yrittäjyyden kokonaiskuvan näkökulmasta keskeistä on luottamuksen vahvistaminen. Viime viikolla julkaistut EK:n tutkimustulokset osoittavat, että epäluottamusta maan hallitusta kohtaan esiintyy yrittäjäkentässä melko laajasti. Toisaalta Marinin hallitus ei saa yrittäjiltä myöskään täystyrmäystä ja sillä on avaimet omissa käsissään. Johdonmukaisilla, toimintaympäristön ennustettavuutta ja vakautta lisäävillä toimenpiteillä se voi vahvistaa yrittäjien luottamusta nopeastikin. Tämä olisi tärkeää, jotta yrittäjät uskaltavat jatkossakin investoida ja työllistää Suomessa – ja potentiaaliset jatkajat tarttua avautuviin yrittäjyysmahdollisuuksiin.
Jari Huovinen
Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtaja
Yrittäjyys-ryhmän vetäjä Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK)
Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.
