Takaisin

Kehittämishankkeiden roolia kirkastettava


Yksi asia, mitä omistajanvaihdoskentältä ei puutu, on auttamishalu. Alan varsinaisten ammattilaisten lisäksi kymmenet organisaatiot ovat jo vuosia liputtaneet halusta edistää omistajanvaihdoksia. Hyvä tarkoituksen lieveilmiönä on, että palvelutarjonnasta on tullut epäselvää, niin asiakkaan kuin alan toimijoidenkin näkökulmasta. Selkeä työnjako olisi kaikkien etu. Tulisi selventää kuka tekee mitäkin ja mitä joidenkin pitäisi jättää jonkun toisen tehtäväksi. Yhtenäiseen tapaan toimia eripuolella maata on vielä matkaa, mutta tarve selvä.

Suomen Yrityskaupat toteutti kesällä kartoituksen, jolla pyrittiin selvittämään, mitä omistajanvaihdoshankkeita maassamme on ja mitä ne konkreettisesti tekevät. Selvitys tehtiin puhelinhaastattelulla ja siihen vastasi 14 eri hankkeen edustajaa. Pirkanmaa, Keski-Suomi, Kymi ja Kanta-Häme eivät olleet kyselyssä mukana, koska niissä ei ole päätoimista omistajanvaihdoskoordinaattoria.

Tehtäviä, jotka yksityiset toimijat eivät juuri tee tai eivät koe olevan kilpailevia palveluita olivat kyselyssä tietoisuuden herättely, asiakkaiden ohjaaminen yksityisille, myyjien henkinen valmistelu myyntiin, neuvonta, ov-koulutus ja myynti-ilmoitusten laatiminen (tehtävät 1 – 6 alla olevassa taulukossa). Muut tehtävät kuuluvat ensisijaisesti yksityisille palveluntuottajille.

Oheisessa taulukossa on koottuna vastaukset maakunnittain. Numero 1 (vihreä) tarkoittaa, että hanke tuottaa palvelun itse, numero 0,5 (keltainen) tarkoittaa, että hanke tekee sen osittain ja 0 (punainen) ei tee lainkaan.

wPX4KY5UfAbhwAAAABJRU5ErkJggg==


Vastausten yhteenvedosta voi tehdä mm seuraavia havaintoja

  • Jokaisen hankkeen palveluvalikoima poikkeaa muista, vaikka tavoite on kaikilla sama.
  • Vain 1/3 hankkeista (hankkeet 10 – 14) on keskittynyt palveluihin, joita tarvitaan, mutta yksityinen sektori ei juuri tuota. Näillä toimintaperiaate onkin muita enemmän toimia proaktiivisesti yksityisten palveluntuottajien kanssa, jolloin resursseja on enemmän käytössä yleishyödyllisiin toimenpiteisiin.
  • 2/3 hankkeista kilpailee suoraan yksityisten palveluntuottajien kanssa ja viisi hanketta (1-5) lähes joka tehtävässä.
  • Vain tietoisuuden herättelyä ja asiakkaiden ohjaamista yksityisille teki yhtä lailla jokainen hanke.


Tiettävästi siellä missä omistajanvaihdospalvelujen tarjonta on ollut laajinta, on alaan erikoistuneita yksityisiä asiantuntijapalveluntuottajia vähän ja ne ovat lähinnä mikroyrityksiä. Oli tämä syy tai seuraus, tulisi yrittäjyyshankkeiden aina edistää yrittäjyyttä tasapuolisesti niin, että jonkun yrittäjyyttä ei edistetä toisen yrityksen kustannuksella. On perusteita kysyä, millä tavoin hake, joka tuottaa yksityisten yritysten kanssa kilpailevaa ilmaispalvelua, edistäisi samalla asiantuntijayritysten syntyä ja kasvua alueellaan?

Omistajanvaihdosten perusasiat eivät poikkea toisistaan eripuolella Suomea. Päällekkäisyyksiä poistamalla lisättäisiin tehokkuutta ja säästettäisiin kustannuksissa. Alueellisten opaskirjojen tai markkinapaikkojen rakentamiseen ei ole tarvetta.

OV-foorumin yhtenä tavoitteena on vähentää työnjaon ongelmaa. Foorumin Alueryhmä on jo kokoamassa hyviä käytäntöjä ja muodostaa näkemyksen työnjaosta yksiin kansiin. Ohjeistuksella yritetään roolittaa alan toimijat nykyistä selkeämmin. Julkisrahoitteisten hankkeiden ja yksityisen sektorin työnjakoon pyrittää luomaan ohjeistuksella selvät ja ymmärrettävät raamit yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa. Kun kaikki eivät tee kaikkea, niin on itse kullakin resursseja keskittyä tekemään jotakin entistä ja muita paremmin.


Juha Rantanen
puheenjohtaja, SYVL ry

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.